Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Vieraskirja <  1  2  3  4  5  6  7  > [ Kirjoita ]

Nimi: Tetsi

21.12.2008 12:30
Forssaan tulossa 1500 somalialaista ensi vuonna. Sijotetaan hesarin mukaan saksankujalle ja viksperiin.

Nimi: FORSSAKIINA

10.12.2008 19:31
Finlayson Forssan vuodesta 2006 alkaen kehittelemä perusajatus kankaiden valmistamisesta rinnakkain sekä Forssassa että Kiinassa oli tämän forssalaisyrityksen valitsema tapa sopeutua Sirkka-Liisa Anttilan mainitsemaan globaaliin kilpailuun. Jossittelun hengessä voisi väittää, että jos yrityksellä olisi ollut tehdas Kiinassa vuonna 2003 ja jos armeijan tilaamien maastopukujen kankaat olisivat tulleet Finlayson Forssan Kiinan tehtaalta, saattaisi yritys Finlayson Forssa Oy olla edelleen olemassa, osa modernia huoltovarmuusketjua - ja edelleen forssalainen.
-Forssan Lehti-

Nimi: JOSAA

05.12.2008 15:39
YKSI SUOSIKKIKAUPUNGEISTANI

Nimi: AntiOps

05.12.2008 11:10
Miten voi olla mahdollista että vinsku meni konkkaan heti kun näitä operaatiojuttuja alko tulla tietosuuteen.Ilmeisesti kyseessä on jokin rangaistus forssan kaupungin päättäjille että ovat antaneet tällaisen skandaalin paljastua.Raportissahan puhutaan finlaysonin lapsityövoimasta ja pumpulienkeleiden vihjataan mahdolliseen pakkoprostituutioon.Ohessa aika selkeätä dokumenttia aiheesta.


FORSSA-YHTIÖLLÄ VÄRIKÄS 160-VUOTINEN HISTORIA

Finlayson Forssa Oy täyttää tänä vuonna 160 vuotta. Harvinaisen pitkään ajanjaksoon mahtuu yllättäviä käänteitä Hänen Keisarillisen Majesteetin perustamisluvasta nykypäivän Hard Wear –meininkiin. Punaisena lankana toiminnassa on kulkenut koko historian ajan puuvilla, muodossa tai toisessa.

Teollista toimintaa ja lapsityövoimaa

Ruotsalainen värjäri A.W. Wahren kävi hakemassa oppinsa Euroopasta ja päätyi perustamaan oman verka- ja puuvillakankaiden manufaktuurilaitoksen vuonna 1847 Forssaan. Yhtiön nimeksi tuli Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiö. Yhtiökumppaneina olivat varakonsulit Henrik Borgström sekä Conr. Hernmarck.

Kehräämön toiminta käynnistyi vuonna 1849, lankavärjäämön vuonna 1853 ja 1850-luvun puolessa välissä rakennettiin kutomo.

Näppäräsormisia lapsia otettiin töihin kehräämöön toiminnan alkuvaiheessa. Vuonna 1890 säädetty laki kielsi tehdastyön alle 12-vuotiailta ja 1900-luvun alussa luovuttiin kokonaan alle 15-vuotiaiden työnteosta. Muuten työntekijöistä pidettiin hyvää huolta ja kovina aikoina yhtiön työntekijät söivät leipää, kun muualla syötiin pettua.

Tehdasyhteisön sosiaalista toimintaa

Tehdasyhteisö muuttui sosiaaliseksi yhteisöksi, kun työntekijöille rakennettiin asuntoloita. Wahren osti myös vastoin yhtiökumppaneittensa tahtoa mm. kartanon ja tiloja, joita hän ennakkoluulottomasti viljeli. Kartanon yhteydessä toimi myös viinatehdas joka myöhemmin korvattiin olutpanimolla, koska Wahrenin perusteluiden mukaan oli parempi, että työväki joi olutta kuin väkiujomaa.

Oma sairaskassa, työssäkäyvien lasten koulu, puhelinverkko, sairaala, kylpylaitos, kauppa ja kerhorakennus rakennettiin myös tehdasympäristöön.

Vuosisadan vaihteen muutoksia ja kuohuntaa

A.W. Wahren kuoli 70 vuoden ikäisenä vuonna 1885. Isännöitsijänä aikaisemmin toiminut August Borgström johti yhtiötä Wahrenin jälkeen ja hänen aikanaan toimintaa laajennettiin ja painetun kretongin tuotantoa lisättiin huomattavasti.

Borgström kuoli 1899 ja johdossa seurasivat toinen toisiaan vapaaherra K.E. Palmen, kauppaneuvos Alfred Viljanen ja kauppaneuvos Isak Julin.

Vaikeiden lamavuosien jälkeen yhtiön osakkeiden enemmistö myytiin vuonna 1934 tamperelaiselle Finlayson & Co Oy:lle. Yhtiön nimeksi tuli Oy Finlayson-Forssa Ab.

Muovia, automaatiota ja tiheitä omistajavaihdoksia

Finlayson-Forssan aikana yhtiöön perustettiin vuonna 1948 muoviosasto ja vuonna 1951 rakennettiin Pohjoismaiden modernein automaattikutomo. Vuonna 1979 lopetettiin kehräämötoiminta kokonaan.

Muutaman fuusion jälkeen vuonna 1998 norjalainen Sagatex ASA osti Asko Oy:ltä Finlayson Forssa Oy:n ja sen sisaryritys Finlayson Sisustustekstiili Oy:n, joka kuitenkin myytiin Espe Oy:n tytäryritykselle pari vuotta myöhemmin.

Tiheiden omistajavaihdosten jälkeen yhtiö palautui jälleen perinteisen osaamisensa alueelle. Alkuvuodesta 2007 Finlayson Forssa Oy päätti lakkauttaa muovitehtaan Forssassa ja yhtiö keskittyi työ- ja sotilaskankaiden valmistukseen. Maaliskuussa 2007 allekirjoitettiin sopimus tuotannon laajentamisesta Kiinaan.

Tällä hetkellä Finlayson Forssa Oy käsittää Forssassa sijaitsevan tekstiilitehtaan, kutomon Ikaalisissa ja Eestissä toimivan myyntiyhtiö Sagatex Baltics OU:n. Vuoden 2006 liikevaihto oli 26 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä on noin 200.


Nimi: Vinleissoni

28.11.2008 00:48
Finlaysonin konkurssi ennustettiin näköjään tällä sivulla yli vuosi sitten.Hämmentävää profetiaa.En tiennytkään että finlayson valmisti suomalaiset maastokuvioidut armeija-asusteet.Liityykö operaatioon ja onko kaiken takana venäjän vastavakoilu?

Nimi: B

26.11.2008 21:44
"Voitko kirjoittaa jotain Faktaa, selvennystä, minulle tuo on aivan uusi juttu, vaikka minun pitäisi tietää, tuo aisa."

Eiköhän tolla tarkotettu Nokiaa, joka ilmeisesti ennen Saloon asettumistaan koitti rakennuttaa tehtaansa Forssaan.

Nimi: Yrjö

25.08.2008 18:57
"1980-90- lukujen taitteessa muuan muuan suomalainen keskisuuri yhtiö ehdotti yhteistötä Forssan kaupungin kanssa."

Voitko kirjoittaa jotain Faktaa, selvennystä, minulle tuo on aivan uusi juttu, vaikka minun pitäisi tietää, tuo aisa.

Nimi: Aika holjaa tosiaan

06.08.2008 15:29
Mitenkäs muuten nuo vaakunan sakaroiden kohdalla olevat kohteet ovat symmetrisesti toisiinsa nähden. Ainakaan kartalle asetettuna eivät näytä olevan missään loogisessa järjestyksessä, vaikka vaakunan asettaisi siihen päälle missä asennossa tai mittakaavassa tahansa: eivät ole edes saman ympyrän kehällä.

Nimi: Holja

28.07.2008 11:48
Viksperissä oli poltettu auto.Liittyykö operaatioon?

Nimi: Mitä ihmettä???

31.05.2008 14:55
Jokioisten varalaskupaikka herättää kysymyksiä. Alueen Forssan puolen pää alkaa valtatie 2:n kaarteesta ja Porin pää on kukkulan laella. Kakkostiellä on varalaskupaikan ja ohituskaistaparin matkalla muutakin pientä notkelmaa, jos tarkkaan katsoo.
Jokioisten varalaskupaikka on Satakunnan lennoston uusi maantietukikohta, kunhan se valmistuu loppuvuodesta.

Nimi: Ai-No-Ee-Rik

23.05.2008 14:38
Keep Justice.
Vihdoin voimme paljastaa suuren totuuden, johon kaupunkimme Forssa on joutunut.
Forssa on vapaamuurarijärjestön maailman keskus ja kaikki tapahtuu jalkojemme alla. Alempana jopa loimijokea.
Yli hehtaarinkokoinen keskushalli ja yli 25 km käytäviä, joista pääsisäänkäynti on Finlaysonin sähkökeskusksen vieressä, sekä ns.Leninin portilla lähellä Matkua. Jokainen joka haluaa löytää vastauksen voi sitä hakea.
Varoitan, että totuutta varjellaan.
Jos yritätte oikeasti, niin seikkailu voi päättyä pahemmin, kuin Indiana Jonesin leffojen loput.
On huhuttu jopa Pyhän Graalin maljan olevan näissä tiloissa. Jos näin, niin alue tulee olemaan himotumpi, kuin koko Lähi-Itä yhteensä.

Nimi: Forssa

08.04.2008 01:14
Forssa
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Forssa
Forssan vaakuna Forssan sijainti
vaakuna sijainti
www.forssa.fi
Sijainti 60°48′50″N, 23°37′20″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Forssan seutukunta
Kihlakunta Forssan kihlakunta
Perustamisvuosi 1923
Kuntaliitokset Koijärvi (1969, pääosa), Lempään alue Tammelasta (1971)
Pinta-ala
- maa
- sisävesi 253,41[1] km²
247,83 km²
5,58 km²
Väkiluku
- väestötiheys
- 0–15-v.
- 16–64-v.
- yli 64-v. 17 869[2] (31.1.2008)
72 as/km²
14,3 %
65,6 %
20,1 %
Työttömyysaste 9,7 % (marraskuu 2007)
Kunnallisvero 19,50 % (2008)
Kunnanjohtaja Tapani Venho
Kunnanvaltuusto
2004 - 2008[3]
• SDP
• KESK
• KOK
• VAS
• VIHR
• KD
• PS 43 paikkaa

13
11
8
8
1
1
1

Forssa (ruots. Forssa, Forsa) on Suomen lounaisosassa sijaitseva kaupunki. Kaupunki on osa Ruuhka-Suomea ja sijaitsee Helsinki–Turku–Tampere-kolmion keskellä Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Forssa on Forssan seutukunnan ja Lounais-Hämeen alueen keskuspaikka. Forssan naapurikunnat ovat etelässä Jokioinen ja Tammela, pohjoisessa Humppila ja Urjala.

Forssan pinta-ala on 253,41 neliökilometriä, josta vesialueita 5,58 neliökilometriä.[4] Forssan väkiluku on tällä hetkellä noin 17 900 henkeä, ja kaupunki on asukasluvultaan Suomen 61. suurin kunta. Suurimmillaan Forssan asukasluku oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin se oli kahden vuoden ajan 20 000 asukkaan rajan yläpuolella. Vuoteen 1994 mennessä asukasluku laski vain muutamilla sadoilla, mutta sen jälkeen väheneminen on ollut nopeaa. Forssa onkin lamavuosien jälkeen ollut yksi Sisä-Suomen synkimmistä muuttotappiokunnista.
Sisällysluettelo
[piilota]

* 1 Historia
* 2 Väestö
* 3 Kaupungin aluejakoja
o 3.1 Keskustaajaman kaupunginosat
+ 3.1.1 Haudankorva
+ 3.1.2 Järvenpää
+ 3.1.3 Kaikula
+ 3.1.4 Keskusta
+ 3.1.5 Kivimäki
+ 3.1.6 Korkeavaha
+ 3.1.7 Kuhala
+ 3.1.8 Kuusto
+ 3.1.9 Lamminranta
+ 3.1.10 Linikkala
+ 3.1.11 Ojalanmäki
+ 3.1.12 Paavola
+ 3.1.13 Pikku-Muolaa
+ 3.1.14 Pispanmäki
+ 3.1.15 Talsoila
+ 3.1.16 Vieremä
o 3.2 Muut keskukset
o 3.3 Kylät
* 4 Maantiedettä
o 4.1 Liikenneyhteydet
o 4.2 Kaupungin sisäinen liikenne
* 5 Hallinto
* 6 Elinkeinoelämä
* 7 Koulutus
o 7.1 Keskustaajaman koulut
o 7.2 Koijärven alueen koulut
* 8 Tapahtumat
* 9 Tunnettuja forssalaisia
o 9.1 Nykyiset kansanedustajat
o 9.2 Entiset kansanedustajat
* 10 Ystävyyskaupungit
* 11 Välimatkoja
o 11.1 Lähikunnat
o 11.2 Valtateiden päätepisteet
o 11.3 Maakuntien keskuskaupungit
* 12 Viitteet
* 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Forssan kehitys alkoi, kun tehtailija Axel Wilhelm Wahren saapui silloiseen rauhaisaan Tammelan maalaispitäjään, ja perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle kehräämön ja myöhemmin kutomon. Yhtiön nimi oli aluksi Forssa-osakeyhtiö, ja tästä ruotsin kielen koskea tarkoittavasta sanasta fors muodostui tehdasyhdyskunnan nimeksi Forssa. Forssa on ainoa mannersuomalainen kunta, jonka suomenkielisessä nimessä on f-kirjain.

Wahren oli aktiivisesti ajamassa VR:n Turusta itään lähtevän rautatien suuntaamista Forssan läpi. Koska lopullinen linjaus kulki pohjoisempaa, Wahren rahoitti yhdessä Jokioisten kartanon kanssa kapearaiteisen Jokioisten Rautatien rakentamista. "Kappeeraiteiseen" liittyi Forssan tehdasalueella kulkenut sähkörautatie. Jokioisten Rautatie toimi 1970-luvun alkuun asti. Muistona rautatiestä Forssassa on kadunnimenä Rautatienkatu sekä radan vanhaa linjausta noudattava kevyenliikenteenväylä Jokioisten keskustaajamaan.

1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous, jossa omaksuttiin uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja uusi käänteentekevä ohjelma.

Forssassa on vuodesta 1917 ilmestynyt Forssan Lehti, joka ilmestyy nykyään seitsemänä päivänä viikossa. Sanomalehtitoiminnan alkuunpanija oli Esko Aaltonen, joka perusti Forssaan Suomen ensimmäisen maaseudulla toimivan kirjapainon. Nykyinen Forssan Kirjapaino Oy on merkittävä erikoisaikauslehtien painopaikka.

Forssan tehdasyhdyskunta kuului aikoinaan väkiluvultaan Suomen suurimpien asutuskeskusten joukkoon. Forssa itsenäisenä kuntana syntyi vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964 ja vuonna 1969 Koijärven kunta liitettiin Forssaan. 1960-luvulla valmistuivat Forssan läpi kulkevat uudet tielinjaukset Helsinki–Pori (valtatie 2) ja Turku–Hämeenlinna (valtatie 10).

[muokkaa] Väestö

Vuonna 1923 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Forssan väkiluku kehittyi seuraavasti: [5]

* 1925: 7 681
* 1930: 8 003 (+322)
* 1935: 7 696 (–307)
* 1940: 7 815 (+119)
* 1945: 8 045 (+230)
* 1950: 8 881 (+836)
* 1955: 9 560 (+679)
* 1960: 10 736 (+1 176)
* 1965: 11 184 (+448)

Vuodesta 1925 lähtien vuoteen 1945 asti Forssan väkiluku pysytteli suunnilleen ennallaan noin 8 000 asukkaassa. Tämän jälkeen väkiluvun kasvu nopeutui: 9 000 asukasta ylittyi vuonna 1952, 10 000 asukasta vuonna 1957, 11 000 asukasta vuonna 1962, 12 000 asukasta vuonna 1966 ja vuoden 1968 13 157 asukasta ylittivät 13 000 rajan. Koijärven liittäminen Forssaan seuraavana vuonna nosti asukasluvun yli 15 000:n.
Forssan kirkko
Forssan kirkko

Koijärven kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen väkiluku on kehittynyt seuraavasti:[6]

* 1970: 15 725
* 1975: 18 558 (+2 833)
* 1980: 19 332 (+774)
* 1985: 20 074 (+742)
* 1990: 19 660 (–414)
* 1995: 19 542 (–118)
* 2000: 18 506 (–1 036)
* 2005: 17 918 (–588)

Forssa kasvoi nopeasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvun puolivälissä kaupungin kasvu pysähtyi. Suurimmillaan kaupungin väkiluku oli vuonna 1985. 1990-luvun puolivälin jälkeen kaupungin ja koko seutukunnan väkiluku alkoi laskea nopeasti. Aivan viime vuosina väheneminen on kuitenkin tasaantunut.

Forssasta on muutettu paljon asumpaan naapurikuntiin, lähinnä Tammelaan ja Jokioisille. Kuntien välisessä muutossa kaupunki on saanut muuttovoittoa viimeksi 1980-luvulla. Kuolleisuus on vuodesta 1997 lähtien ollut syntyvyyttä suurempaa. Näistä tekijöistä johtuen lasten osuus on laskussa ja alitti 1990-luvulla yli 65-vuotiaiden osuuden, joka puolestaan on kasvussa.

Yli 90 % väestöstä asuu Forssan keskustaajamassa. Forssan osuus koko seutukunnan väestöstä on hieman yli puolet.

Vuoden 2006 lopussa Forssassa oli 17 894 asukasta, jotka jakautuvat äidinkielen mukaan seuraavasti:[6]

* suomi: 17 512 = 97,9 %
* ruotsi: 45 = 0,3 %
* muut kielet: 337 = 1,9 %

[muokkaa] Kaupungin aluejakoja
Wahren-keskus kesällä 2006
Wahren-keskus kesällä 2006
Kuva Forssan torilta kesällä 2006
Kuva Forssan torilta kesällä 2006
Holjat-festari 2007
Holjat-festari 2007

[muokkaa] Keskustaajaman kaupunginosat

Väkiluvut vuoden 2006 lopusta. Yhteensä keskustaajaman kaupunginosissa asuu 16 252 asukasta.[7]

[muokkaa] Haudankorva

Haudankorvan kaupunginosa (2 578 as.) koostuu Viksbergin asuntoalueesta (2 546 as.) lännessä ja Viksbergin teollisuusalueesta idässä. Siurilankadun ja Helsingintien välisessä alueella kaupunginosan keskiosissa on kerrostaloja ja länsilaidalla omakotitaloja. Viksbergin väkiluku on laskenut useilla sadoilla, ja niinpä Viksberg onkin Forssan eniten väestöään menettänyt alue. Entisen ostoskeskuksen palvelut ovat 1990-luvun laman jälkeen supistuneet, mutta niiden jättämää aukkoa on korvannut Finlaysonin vanhaan kutomoon vuonna 2001 avattu Citymarket-vetoinen kauppakeskus. Parhaillaankin alueelle rakennetaan lisää kaupan liiketiloja. Viksbergin teollisuusalueella sijaitsi aikaisemmin kartano, joka on sittemmin palanut.

[muokkaa] Järvenpää

Järvenpää (153 as.) on Kaukjärven pohjoisrannalle rakentunut maaseutumaisena säilynyt kaupunginosa.

[muokkaa] Kaikula

Kaikula (370 as.) on valtatie 10:n pohjoispuolella sijaitseva kaupunginosa. Forssan hautausmaa ja vapaa-ajattelijoiden hautausmaa sijaitsevat Kaikulan alueella, vaikka puheessa hautausmaan sanotaankin sijaitsevan Ojalanmäen puolella.

[muokkaa] Keskusta

Forssan ydinkeskustassa (1 847 as.) sijaitsevat pankkien konttorit, Euromarket-vetoinen kauppakeskus, linja-autoasema, Teatteritalo, elokuvateatteri ja suuri määrä erilaisia kaupallisia palveluja. Forssan tori ja Ankkalammin ympäristö uudistettiin keskustan viihtyisyyden lisäämiseksi. Vanhoissa teollisuusrakennuksissa Kehräämöalueella Loimijoen varrella on kirjasto, Lounais-Hämeen museo ja Wahren-keskus. Keskustan asuntokanta koostuu lähes yksinomaan kerrostaloista, mutta alueella on kuitenkin joitakin vanhoja puutaloja. Lisäksi Kaupunginpuutarhaan Loimijoen rannalle rakennetaan uutta omakotitaloaluetta. Pitkän tauon jälkeen Keskustaan Tapulikadun varrelle valmistui Forssan uusin kerrostalo. Tampereentien länsipuolella on teollisuutta, paljon tilaa vaativia kaupallisia palveluja ja kaupungin jätevedenpuhdistamo. Keskustan kaupunginosan Kartanonkadun ja Tampereentien länsipuolista aluetta kutsutaan nimellä Sortohaka.

[muokkaa] Kivimäki

Kivimäki (67 as.) on maaseutumainen alue ydinkeskustasta koilliseen päin.

[muokkaa] Korkeavaha

Korkeavahan kaupunginosassa (1 307 as.) on enimmäkseen omakotitaloja. Kerrostaloja on rakennettu ydinkeskustaa lähinnä olevalle alueelle, Linikkalankadun varteen ja Heikan alueelle. Alueella sijaitsevat Forssan aluesairaala, urheilukenttä, Forssan ammatti-instituutin rakennukset ja Heikanrinteen vanhainkoti. Aikaisemmin alueen pohjoisosassa toimi Nummen kaatopaikka, joka nyt aiotaan kunnostaa. Korkeavahan keskiosassa sijaitsee forssalaisittain hyvin korkea mäki.

[muokkaa] Kuhala

Kuhalan kaupunginosa (2 548 as.) muodostuu Vanhan Kuhalan, Uudenkylän ja Yliskylän puutaloalueista, Kekkalan uudemmasta asuinalueesta sekä Tölön (1 203 as.) kerrostaloalueesta. Vanhan Kuhalan alueen taloista monet ovat huonokuntoisia ja alueella on useita tyhjiä tontteja, joilla aiemmin on ollut puutaloja. Varsinkin Kauppakadun varrella on paljon tällaisia tontteja. Yliskylään on parhaillaan rakenteilla uusia omakotitaloja. Alueella sijaitsee viihdeuimala Vesihelmi, vanhainkoti Tyykihovi, Haudankorvan vanha koulu, poliisin toimitilat ja käräjäoikeus. Aiemmin poliisitalossa oli myös Alko ja posti. Rautatienkadun varrelle on rakennettu kerrostaloja, joissa katutasossa toimii kaupallisia palveluita.

[muokkaa] Kuusto

Kaukjärven etelärannalle rakentuva Kuusto (742 as.) on suhteellisen uutta omakotitaloaluetta. Parhaillaan rakennetaan Anttilanniityn aluetta ja valmistellaan Lanan alueen rakentamista. Kuustossa sijaitsee seurakunnan leirikeskus Klemelä.

[muokkaa] Lamminranta

Lamminranta (385 as.) on omakotitaloalue Linikkalanlammin ympärillä. Alueella sijaitsee omakotitalojen ohella hotelli, Forssan jäähalli ja terveyskeskus.

[muokkaa] Linikkala

Linikkalan alue (1 005 as.) koostuu Kalliomäen historiallisesta puutaloalueesta (669 as.) sekä uudemmasta omakotitaloasutuksesta sen itäpuolella. Myös Hämeentien eteläpuolisen alueen automyymälät ja Forssan yhteislyseo sijaitsevat Linikkalan kaupunginosassa. Parhaillaan alueelle kaavoitetaan Prismaa toimintansa lopettaneen Forssan Sahan paikalle.

[muokkaa] Ojalanmäki

Ojalanmäen omakotitaloalue (275 as.) sijaitsee valtatie 10:n pohjoispuolisella ja Tampereentien itäpuolisella alueella.

[muokkaa] Paavola

Paavola (1 201 as.) on vuoden 1982 asuntomessujen jälkeen rakentunut omakotitaloalue. Paavolan kaupunginosaan kuuluu myös Haision alue varsinaisen asuinalueen pohjoispuolella. Haisioon on syntynyt viime vuosina uutta liiketoimintaa.

[muokkaa] Pikku-Muolaa

Pikku-Muolaa (166 as.) on maaseutumainen omakotitaloalue valtatie 2:n länsipuolella Viksbergiä vastapäätä. Alueen nimi esiintyy joskus myös muodossa Pikkumuolaa.

[muokkaa] Pispanmäki

Pispanmäki (353 as.) on omakotitalo- ja teollisuusalue valtatie 2:n länsipuolella. Alueella sijaitsevat Isoverin ja Parman tehtaat sekä Pilvenmäen ravirata. Myös Kiimassuon kaatopaikan alue kuuluu Pispanmäkeen. Parhaillaan Jokioistentien varteen rakennetaan lisää liiketiloja yrityksille.

[muokkaa] Talsoila

Talsoila (2 263 as.) on Loimijoen länsipuolella sijaitseva omakotitalovaltainen alue, mutta kerrostalojakin on rakennettu HK:n tehtaiden lähelle Makkaramäkeen. Forssan elintarviketeollisuus on keskittynyt Talsoilan alueelle. Valtateiden risteyksen tuntumassa toimii HK ja Loimijoen etelärannalla Atria. Atrian tuotantolaitokset ovat sittemmin laajentuneet myös joen pohjoispuolelle Keskustan kaupunginosaan. Talsoilassa myös Forssan kaupungintalo ja paloasema. Turuntien ja Loimijoen välistä aluetta Talsoilasta kutsutaan nimellä Rantalanmäki. Rantalanmäessä Turuntien itäpuolella on kerrostaloja; muutoin alue koostuu omakotitaloista.

[muokkaa] Vieremä

Vieremä (992 as.) on omakoti- ja rivitaloalue keskustaajaman luoteisosassa. Kaupunginosassa sijaitsee 1990-luvun puolessa välissä lakkautettu Hunnarin laskettelurinne. Rinteen sulkemisen jälkeen rinteiden valaistus ja hissit myytiin ja jopa lumetusjärjestelmän vesiputket ja valaistuksen kaapelointi kaivettiin maasta pois. Omakotialueen luoteisosaan on rakenteilla uusia taloja. Vieremän tekee erityislaatuiseksi se, että siellä saa kaupungin edelleen voimassa olevan päätöksen nojalla lämmittää pelkästään kaukolämmöllä. Omia öljykattiloita ei siis sallita, mutta lisälämpönä voi käyttää takkaa. 1980-luvulla alue lämpeni lähes yksinomaan maalämpöaseman avulla. Freonipohjaisen maalämpöaseman kylmäaineen karattua laitos kuitenkin suljettiin.

[muokkaa] Muut keskukset

* Koijärvi
* Matku on kaupungin toinen taajama-alue, jonka läpi kulkee Turku-Toijala-rautatie

[muokkaa] Kylät

* Ahoniitty, Haisio, Ilvesoja, Järvenpää, Kalsu, Kojo, Kukkapää, Lempää, Lunttila, Raitoo, Rekirikko, Saviniemi, Suonpää, Vuolle, Vuoltu

[muokkaa] Maantiedettä
Ankkalammi keskellä Forssaa
Ankkalammi keskellä Forssaa

Vesistöjen osuus Forssan pinta-alasta on melko alhainen. Keskustaajaman alueella ainoa vesistöt ovat idässä osa Kaukjärveä, kaupungin halki virtaava Loimijoki sekä Linikkalanlammi ja Mäkilammi Vieremässä. Kaupunki on rakentunut alueelle, jossa metsä- ja peltomaisemat vuorottelevat.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Forssan keskustaajaman kautta kulkevat:

2 Valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin
10 Valtatie 10 Turusta Forssan kautta Hämeenlinnaan
282 Seututie 282 Somerolta Forssaan
284 Seututie 284 Urjalasta Koijärven kirkon kautta Forssaan
2804 Yhdystie 2804 Jokioisten keskustasta Forssaan (kadunnimenä Forssassa Jokioistentie)
2821 Yhdystie 2821 Tammelan keskustasta Forssaan (kadunnimenä Tammelantie; tunnetaan myös nimellä Tammelansuora)

Matkun taajaman kautta kulkee Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät pysähdy enää Matkussa ja vanha asemarakennuskin on purettu. Forssan keskustaajaman rautatierakenteet on purettu 1970-luvulla, eikä kaupungilla näin ollen ole omia rautatieyhteyksiä. Lähin henkilöliikenteen asema on Humppilassa.

Lisäksi Haudankorvan kaupunginosassa sijaitsee Forssan yksityinen lentokenttä.

Valtatie 2:n heikkoa kuntoa on pidetty Forssan kehitystä hidastavana tekijänä. Muut Helsingistä alkunsa saavat valtatiet on muutettu moottoriteiksi, mutta valtatie 2 on edelleen yhtä kapea kuin valmistuttuaan vuosikymmeniä sitten.

[muokkaa] Kaupungin sisäinen liikenne

Forssassa on pidetty ongelmallisena keskustan liikennettä. Esimerkiksi Kauppakadulle asetettiin raskaan kaluston ajokielto alkuvuodesta 2008. Suunnitteilla on pitkään ollut ns. Itäinen kehäväylä, joka ohjaisi liikenteen kulkemaan Forssan ydinkeskustan ohitse. Osana tätä suunnitelmaa kaupungin uudeksi sisääntulotieksi etelästä päin valmistui Loimalammintie ja aiemmin sisääntulotienä toimineen Helsingintien liittymä valtatielle 2 poistettiin.

Yhtiönkadun jatkeen rakentaminen Yhtiönkadun päästä Tampereentien päähän kirkon ohitse I linjaa pitkin on ollut suunnitteilla vuosikymmeniä. Hanke on erittäin kiistanalainen.

[muokkaa] Hallinto
Forssan kaupungintalo
Forssan kaupungintalo

Forssan kaupunginjohtajina ovat toimineet mm. seuraavat henkilöt:

* Jorma Laurila
* Reijo Timperi
* Hannu Joensivu
* Tapani Venho (nykyinen)

Kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, joista 26 miehiä ja 17 naisia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Mika Penttilä (kesk.). Varapuheenjohtajat ovat Minna Lintonen (sd.), Tapio Virtanen (vas.) ja Mauri Korpela (kok.). Paikkajakauma puolueittain löytyy tietolaatikosta sivun yläosasta sekä hieman alempaa tästä kappaleesta. [8]

Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä, joista 6 miehiä ja 5 naisia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Eino Järvinen (sd.). Varapuheenjohtajat ovat Pentti Mansikkamäki (kesk.) ja Petri Koivula (kok.). Kaupunginhallituksessa SDP:llä on 4 paikkaa, Keskustalla 3, Vasemmistoliitolla 2 ja Kokoomuksella myös 2.[9]

Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Forssan lähes 15 000 äänioikeutetusta äänesti hieman yli 60 %. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi hieman. Kristillisdemokraattien paikkamäärä säilyi ennallaan yhdessä, Vihreät menettivät neljä valtuustopaikkaa viidestä ja muut neljä valtuustopuoluetta saivat kukin yhden paikan lisää.[10] Vaalien jälkeen Urpo Leppänen on eronnut Keskustan valtuustoryhmästä ja perustanut oman Perussuomalaisten valtuustoryhmän.
Puolue Ääniä % Paikkoja
SDP 2 728 30,3 13 (+1)
Keskusta 2 353 26,1 12 (+1)
Vasemmistoliitto 1 750 19,4 8 (+1)
Kokoomus 1 611 17,9 8 (+1)
Vihreät 362 4,0 1 (–4)
Kristillisdemokraatit 200 2,2 1 (±0)

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa suurin puolue oli Keskusta. Forssalaisista poliitikoista ehdokkaina olivat SDP:n Minna Lintonen, Keskustan Mika Penttilä ja Sirkka-Liisa Anttila, Vasemmistoliiton Risto Aaltonen ja Kokoomuksen Jarmo Pynnönen. Anttila sai pitää edustajanpaikkansa, mutta Lintosta ei valittu enää toiselle kaudelle.

Kaupungin tämänhetkinen tuloveroprosentti on 18,75. Vuodelle 2008 kaupunginvaltuusto on päättänyt korottaa verotusta 0,75 %-yksiköllä 19,50 %:iin.

[muokkaa] Elinkeinoelämä
Loimijoki virtaa halki kauniin idyllisen Forssan
Loimijoki virtaa halki kauniin idyllisen Forssan
Kehräämön rakennuksia Kuhalankosken rannalla
Kehräämön rakennuksia Kuhalankosken rannalla

Vuonna 2004 Forssassa oli työpaikkoja 9 844 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti:[11]

* alkutuotanto: 236 = 2,4 %
* jalostus: 4 111 = 41,8 %
* palvelut: 5 413 = 55,0 %
* tuntematon: 84 = 0,9 %

Työpaikkarakenteen perusteella Forssa on leimallisesti teollisuuskaupunki, kuten se koko historiansa ajan on ollut. Alkutuotannon työpaikkoja kaupungissa on lähinnä entisen Koijärven kunnan alueella, jossa alkutuotannon osuus työpaikoista on yli puolet.

Wahrenin 1800-luvulla alkuunsaattama tekstiiliteollisuus oli kaupungin merkittävin työnantaja aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen rakennusosateollisuus nousi merkittävimmäksi teollisuusalaksi kaupungissa, Armas Puolimatkan perustaman Rakennusvalmiste Oy:n kasvaneen toiminnan ansiosta. A. Ahlströmin (nyk. Saint-Gobain Isover Oy) kolmas mineraalivillatehdas käynnistyi Pilvenmäellä virallisesti 13. lokakuuta 1971. Tehtaan koekäyttö alkoi kuukauden verran aiemmin.

Nykypäivän Forssan suurin teollisuudenala on elintarviketuotanto. HK Ruokatalo Oy on keskittänyt merkittävän määrän toimintaasa paikkakunnalle. Lisäksi kaupungissa toimii Atria Yhtymä ostettuaan Liha ja Säilyke Oy:n. Muuallakin Suomessa tunnettu Forssan-tuotemerkki säilyy tosin markkinoilla. Puhtaasti paikallisena jatkaa perinteikäs Hakala Oy.

Kaupungin merkittävimmät työnantajat ovat: (helmikuu 2005)

* Forssan kaupunki
* HK-Ruokatalo Oyj
* Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä
* Liha ja Säilyke Oy
* Novart Oy
* Forssan Kirjapaino Oy
* Parma Oy
* Helkama Forste Oy
* Finlayson Forssa Oy
* Parmarine Oy
* Fenestra Oy
* Mitron Oy
* Painotalo Auranen Oy

Lisäksi Sanoma Oyj:llä on painotalo kaupungissa.

Forssan työpaikkaomavaraisuus 126,6 % on Suomen suurimpia. Forssassa käy työssä 3 738 ulkopaikkakuntalaista, joista oman seutukunnan kunnista tulevia on 2 449 henkeä. Forssalaisista työllisistä puolestaan käy muissa kunnissa työssä 1 669 henkeä, josta oman seutukunnan kunnissa työskenteleviä on 758 henkeä.[12]

Forssan työttömyysaste oli ennen lamaa suunnilleen maan keskiarvon verran, mutta laman aikana työttömyys nousi niin rajusti, että pahimmillaan joka neljäs oli vailla työtä. Työttömyysaste on ollut pitkään laskussa, mutta nyt näkymät ovat muuttuneet aiempaa huonommiksi. Loppuvuodesta 2007 kaupunki alkoi valmistella äkillisen rakennemuutoksen tuen hakua. Tilanteeseen on johtanut vähitellen tapahtuneet suuret irtisanomiset, kuten HK-Ruokatalon ja Atrian yhteensä noin 100 hengen vähennykset. Viimeinen niitti päätökseen oli kuitenkin Helkama Forsten ilmoitus Forssan tuotantolaitoksen lakkauttamisesta ja tuotannon siirrosta Unkariin ja Venäjälle. Tämän jälkeen on vielä ilmoitettu henkilöstövähennyksistä Finlaysonilla, ja maaliskuussa 2008 Atria ilmoitti pyrkivänsä noin 100 hengen vähennykseen Forssan tehtaallaan.

[muokkaa] Koulutus

Forssassa toimii tällä hetkellä yhdeksän peruskoulua. Toistaiseksi viimeinen lakkautettu koulu oli Haudankorvan ala-aste, jonka toiminta loppui keväällä 1998. Haudankorvalta oppilaat siirrettiin Kuhalan kouluun.

[muokkaa] Keskustaajaman koulut

* Heikan ala-aste
* Talsoilan ala-aste
* Tölön ala-aste
* Vieremän ala-aste
* Kuhalan peruskoulu (ala- ja yläasteet yhdessä)
* Linikkalan peruskoulu (ala- ja yläasteet yhdessä)

[muokkaa] Koijärven alueen koulut

* Matkun ala-aste
* Kojon ala-aste

Peruskoulujen lisäksi Forssassa toimii vuonna 1997 Linikkalan ja Kuhalan lukioiden yhdistyttyä muodostettu Forssan yhteislyseo, joka on Suomen vanhin maaseutulukio. Kaupungissa on myös Forssan ammatti-instituutti, Hämeen Ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö ja Forssan Aikuiskoulutuskeskus (FAK). FAK:n erikoisalana on Suomen ainoa torni- ja ajoneuvonosturinkuljettajan koulutus. Laitoksen nosturiharjoittelukenttä valtatien 2:n varressa on yksi kaupungin maamerkeistä.

[muokkaa] Tapahtumat
Pohjois-Euroopan suurin autoharrastetapahtuma elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Forssassa
Pohjois-Euroopan suurin autoharrastetapahtuma elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Forssassa
Pick-nick autoharrastetapahtuma Forssan raviradalla
Pick-nick autoharrastetapahtuma Forssan raviradalla

Forssan kaupunki on tunnettu mm. vuotuisista heinä-elokuussa järjestettävistä Holjat markkinat -tapahtumasta sekä Pick-Nick -autoharrastajatapahtumistaan. Perinteeksi on muodostunut myös vuosittainen Suvi-illan Maraton, joka on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi maratonjuoksutapahtumaksi Helsinki City Marathonin jälkeen. Suvi-ilta järjestetään aina juhannusta edeltävänä viikonloppuna.

Myös Holjacon, yksi Suomen suurimmista roolipeli/fantasiatapahtumista järjestetään vuosittain Forssassa.

Forssassa sijaitsee Pilvenmäen ravirata, jolla pidettiin kuninkuusravit vuonna 2006.

[muokkaa] Tunnettuja forssalaisia

* Kalevi Aho, säveltäjä
* Mika Mali, muusikko
* Turkka Mali, muusikko, sanoittaja
* Miia Nuutila, näyttelijä, juontaja
* Jonna Tervomaa, muusikko ja toimittaja
* Timo Tervomaa (taiteilijanimi Timo Tervo), muusikko ja säveltäjä

[muokkaa] Nykyiset kansanedustajat

* Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), kansanedustajana 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999 lähtien, maa- ja metsätalousministeri vuodesta 2007[13]

[muokkaa] Entiset kansanedustajat

* Eino Grönholm (sd.), kansanedustajana 1975–1982
* Ilkka Joenpalo (sd.), kansanedustajana 1987–1990 ja 1995–1997
* Minna Lintonen (sd.), kansanedustajana 2003–2007
* Eino Raunio (sd.), kansanedustajana 1939–1969
* Ritva Vastamäki (kok.), kansanedustajana 1987–1990

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Järjestetty ystävyystoiminnan alkamisvuoden mukaan

* Ruotsi: Södertälje vuodesta 1946
* Norja: Sarpsborg vuodesta 1951
* Tanska: Struer vuodesta 1951
* Venäjä: Serpuhov vuodesta 1964
* Ruotsi: Tierp vuodesta 1969
* Unkari: Gödöllö vuodesta 1990
* Kanada: Sault Ste Marie vuodesta 1990

[muokkaa] Välimatkoja
Suvi-illan maraton, kuva vuodelta 2006
Suvi-illan maraton, kuva vuodelta 2006
Nicerun on suuri juoksutapahtuma naisille, kuva vuodelta 2007
Nicerun on suuri juoksutapahtuma naisille, kuva vuodelta 2007

[muokkaa] Lähikunnat

* Humppilaan 19 km [14]
* Jokioisille 9 km
* Somerolle 26 km
* Tammelaan 10 km
* Urjalaan 38 km
* Ypäjälle 23 km

[muokkaa] Valtateiden päätepisteet

* Helsinkiin 110 km
* Hämeenlinnaan 56 km
* Poriin 128 km
* Turkuun 88 km

[muokkaa] Maakuntien keskuskaupungit

* Joensuuhun 456 km
* Jyväskylään 235 km
* Kokkolaaan 398 km
* Kouvolaan 190 km
* Kuopioon 379 km
* Lahteen 127 km
* Lappeenrantaan 276 km
* Mikkeliin 253 km
* Ouluun 563 km
* Porvooseen 145 km
* Rovaniemelle 770 km
* Seinäjoelle 257 km
* Tampereelle 87 km
* Vaasaan 319 km

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 2.4.2008.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 12.2.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 12.2.2008.
3. ↑ Forssan kaupunki: Kaupunginvaltuusto 2005-2008 31. lokakuuta 2007. Forssan kaupunki. Viitattu 8. tammikuuta 2008.
4. ↑ Asukasluvut, asukastiheys, asukasluvun muutos edellisestä vuodesta, pinta-alat, (kunnat, seutukunnat, maakunnat) 1. tammikuuta 2007. Kunnat.net. Viitattu 8. marraskuuta 2007.
5. ↑ Peltovuori, Risto O.: Forssan historia. Forssan kirjapaino, 1993. ISBN 951-9026-31-2 (sid.).
6. ↑ 6,0 6,1 Tilastokeskus: PX-Web StatFin Tilastokeskus. Viitattu 30. lokakuuta 2007.
7. ↑ Hämeen liitto: Väestö (31.12.) osa-alueittain 1995, 2000 ja 2005 sekä 2006 ikärakenne 31. joulukuuta 2006. Hämeen liitto. Viitattu 30. lokakuuta 2007.
8. ↑ Forssan kaupunki: Kaupunginvaltuusto 2005-2008 31. lokakuuta 2007. Forssan kaupunki. Viitattu 31. lokakuuta 2007.
9. ↑ Forssan kaupunki: Kaupunginhallitus 31. lokakuuta 2007. Forssan kaupunki. Viitattu 31. lokakuuta 2007.
10. ↑ Tilastokeskus: Kunnallisvaalit (vanha StatFin) 14. marraskuuta 2007. Tilastokeskus. Viitattu 14. marraskuuta 2007.
11. ↑ Hämeen liitto: Työssäkäynti asuinalueen ja elinkeinon mukaan 31.12.2004 (sisäänpendelöinti) 31. joulukuuta 2004. Hämeen liitto. Viitattu 7. marraskuuta 2007.
12. ↑ Hämeen liitto: Kanta-Hämeen työvoima työllisten asuinalueen ja työpaikan sijainnin mukaan kunnittain 31.12.2004 31. joulukuuta 2004. Hämeen liitto. Viitattu 7. marraskuuta 2007.
13. ↑ Eduskunta: Kansanedustajat 1907-2007 31. lokakuuta 2007. Eduskunta. Viitattu 31. lokakuuta 2007.
14. ↑ Tiehallinto: Tiehallinto, välimatkoja 31. lokakuuta 2007. Tiehallinto. Viitattu 31. lokakuuta 2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Forssa.

* Forssan kaupunki
* Forssan seutu
* Forssan Lehti - paikallinen sanomalehti
* Seutu-Sanomat - ilmaisjakelulehti
* Forssan yhteislyseo
* Forssan ammatti-instituutti
* HAMK - Forssa
* Forssan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
* Forssan ev.-lut. seurakunta

Näytä
Kanta-Hämeen maakunnan kunnat
Forssa - Hattula - Hauho - Hausjärvi - Humppila - Hämeenlinna - Janakkala - Jokioinen - Kalvola - Lammi - Loppi - Renko - Riihimäki - Tammela - Tuulos - Ypäjä
Entiset kunnat
Hämeenlinnan mlk - Koijärvi - Somerniemi - Tyrväntö - Vanaja
Näytä

Nimi: ??????????

07.04.2008 19:20
Miks täällä sotketaan asiallista keskustelua?

Nimi: Vastaus Pah:n kommenttiin

28.03.2008 15:49
Pah kirjoitti:"Kuinkahan moni tänne kirjottaneista on oikeasti
forssalainen? Epäilen ettei kovin moni... :P"

En ole minäkään forssalainen. Olisivat saaneet silloin aikoinaan jättää rakentamatta tehtaat sinne minun esipolvieni maille niin saattaisin minäkin olla forssalainen...paitsi että silloin olisin kai oikeastaan Tammelalainen. Nyt ompi tyytyminen Helsingin Koskelan lähiöön. Turha täällä on porata, seinän takana ne poraavat, kun on remontti meneillään.

En lue säännöllisesti tätä blogia. Osuin tänne googlettamalla. Sellaista sattuu näin netti-aikakutena. Hyvät jatkot kaikille, etenkin Forssalaisille ja varsinkin Tammelalaisille:)



Nimi: Liittyykö Forsaaoperaatioon??

06.03.2008 11:25
Humppilan kunnantalossa heitettiin eilen turha vaatimattomuus nurkkaan, kun kunnanjohtaja Esko Tonteri esitteli tuoretta selvitystä Etelä-Suomen lentokentän sijoittamista Humppilaan Tampere-Turku rautatien eteläpuolelle rakennettavan matkakeskuksen yhteyteen. Kenttä ei tulisi palvelemaan kotimaan liikennettä vaan lähinnä halpalentoyhtiöiden tilausliikennettä ja rahtiliikennettä.
Alkuun päästäisiin 30-35 miljoonan euron investoinnilla, jolloin Humppilaan voitaisiin rakentaa 5-10 vuoden kuluessa 2 300 metriä pitkä kiitotie ja pieni matkustajaterminaali. Viikossa Humppilaan voisi lentää kuusi halpalentoyhtiön konetta, jolloin yllettäisiin 100 000 matkustajaan vuodessa.
Kentän laajentaminen Etelä-Suomen toiseksi suurkentäksi maksaisi vielä noin 65-120 miljoonaa euroa. Tällöin Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajavirrasta 1-3 miljoonaa matkustajaa siirtyisi käyttämään Humppilan lentokenttää.

Nimi: Yhtiönkatu show jatkuu

06.03.2008 11:23
Monet eri tahot aikovat valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Forssan kaupunginvaltuuston reilu viikko sitten hyväksymästä Yhtiönkadun asemakaavamuutoksesta. Valituksen aikovat laatia ainakin Forssa Eläväksi ja Kauniiksi yhdistys, Kalliomäen omakotiyhdistys sekä joukko yksityishenkilöitä. Hankkeen vastustajat aikovat kerätä valitusten tueksi myös adressin.
- Yhtiönkadun jatkeen kaava on maankäyttö- ja rakennuslainvastainen. Siinä ei huomioida esimerkiksi ympäristöministeriön, Hämeen ympäristökeskuksen, Hämeen liiton tai Museoviraston mielipiteitä. Kaupunki ei ole myöskään piitannut asukkaiden lausunnoista, Kalliomäen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Matti Lindstedt sanoi eilen järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
Kiistellyn hankkeen vastustajat korostivat puheenvuoroissaan esimerkiksi Kalliomäen kulttuurihistoriallista merkitystä, Yhtiönkadun jatkeen aiheuttaman liikenteen haittoja ja Linikkalan koulun läheisyyttä.
- Kaupunki syyllistyy valheisiin. Me olemme luonnonsuojelun ja ihmisten elinympäristön puolustajia, Yhtiönkadun jatkeen kiivas vastustaja Pentti Kaunisto jylisi.

Nimi: Myrkkyvettä Forssalaisille

06.03.2008 11:16
06.03.2008 10:19

Forssan vesijohtoverkostossa sattui torstaina aamulla lipeävuoto, jonka vuoksi veden happamuutta kuvaava pH-arvo nousi hetkellisesti 10:een eli vaarallisen korkeaksi.

- PH:n kanssa oli ongelmia, myöntää vesihuoltojohtaja Matti Napari, mutta korostaa, että kuluttajat voivat juoda vettä normaalisti.

- Vedenottamolta on suora yhteys elintarviketeollisuuteen eli HK-Ruokatalolle sekä Atrian salaattitehtaalle. Siellä oli aamulla käyttökatkos, koska sinne oli aamuyön aikana päässyt vettä, jonka pH oli kymmenen pinnassa, selvittää Napari IS:lle.

Vuoto johtui viasta pumpussa, joka säätelee lipeän syöttöä.

- Pumppu on otettu pois päältä. Viimeisten testien mukaan teollisuuslaitoksille tuleva vesi on tällä hetkellä jo ok, Napari kertoi kymmenen jälkeen.

Päätyikö vaarallista lipeävettä kotitalouksiin?

- Sen ei pitäisi olla mahdollista. Varsinainen lähtevän veden pH-anturi on kauempana kuin teollisuuteen lähtevä haara, ja sen käyrä näyttää suhtkoht tasaista.

Voiko vettä juoda normaalisti Forssassa?

- Kyllä voi.

Oliko vesi käyttökiellossa missään vaiheessa?

- Ei. Teollisuuslaitokset katkaisivat oman valvontansa kautta tuotannon ja aloittivat huuhtelun heti.

Onko poikkeuksellista, että vesiverkostoon pääsee lipeää?

- PH:n suhteen tämä on oikeastaan ensimmäinen tapaus.

- Aikaisempina vuosina Forssassa on ollut muita veden laatuongelmia. Kuivien kesien aikana pohjaveden happitilanne pääsi heikkenemään, ja rauta- ja mangaanisaostumat pääsivät liikkeelle. Se asia on onneksi myöhemmin korjaantunut.

Nimi: Onkalo

18.02.2008 19:28
Suomalaisen ydinjätteen loppusijoituspaikkaa louhitaan Forssassa. Selvät suunnitelmat ja jo
aloitettu työ ovat poikkeus ydinenergiaa käyttävien maiden joukossa.

Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen ei usko, että suunnitteilla oleva loppusijoitus
tulee olemaan ydinjätteen lopullinen ratkaisu.

”Jotta ydinenergia voisi olla vastaus ihmiskunnan energiaongelmiin, se edellyttää, että kehitetään
uudentyyppisiä reaktoreita ja jälleenkäsittelyä maailmanlaajuisesti”, Laaksonen sanoo.

Ydinjätteen jälleenkäsittely joutui epäsuosioon 1970-luvulla, kun presidentti Jimmy Carterin
hallinto päätti Yhdysvalloissa, että plutoniumin erotus ydinjätteestä on liian vaarallista
ydinaseiden leviämisen kannalta.

Käytettyä ydinpolttoainetta jälleenkäsitellään muun muassa Ranskassa ja Venäjällä. Laaksosen mukaan
jälleenkäsittelyllä on kuitenkin todellista merkitystä vasta 2050-luvulla, kun uudet ydinvoimalat
ovat muuttuneet nykyistä tehokkaammin polttoainetta käyttäviksi. Tällaisia ydinvoimaloita kehitetään
muun muassa Japanissa.

Maailmanlaajuisesti ydinjätteitä on yli 50 vuoden aikana kertynyt noin 200 000 tonnia. Suomessa
ydinjätettä odotetaan kertyvän kaikkiaan 5 600 tonnia.

Laaksosen mukaan jälleenkäsittely ei kuitenkaan tee turhaksi valmisteilla olevaa
loppusijoituspaikkaa, sillä ydinjätteitä syntyisi silti. Ne olisivat kuitenkin nykyisiä jätteitä
lyhytikäisempiä.

Nykyinen ratkaisu on muutenkin tärkeä. Siinä ongelmaa ei siirretä tulevien sukupolvien harteille.

”Loppusijoituspaikka tarvitaan osoittamaan nyt, että meillä on olemassa ratkaisu, joka voidaan itse
tehdä. Tulevaisuudessa voidaan valita toinen ratkaisu, jos sellainen löytyy.”

Laaksosen mukaan Suomen ei itse kannata lähteä kehittämään kustannussyistä ydinjätteen
jälleenkäsittelylaitosta. Loppusijoitussuunnitelman kanssa tiedetään myös, mitä se maksaa. Se antaa
mahdollisuuden arvioida muiden ratkaisujen kannattavuutta.

Suomalaisten ratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta ulkomailla. ”Tutustumassa käy sekä teknistä
että poliittista väkeä. He ihmettelevät, miten täällä saatiin poliittinen päätös aikaan”, Laaksonen
sanoo.

Käytetty ydinvoimalan polttoaine on vaarallisimpia ihmisen tekemiä aineita. Heti reaktorista
poistamisen jälkeen käytetty polttoaine on tulikuumaa ja erittäin voimakkaasti säteilevää.

Vaikka säteily alkaakin nopeasti laskea, aine pysyy vaarallisena jopa kymmeniätuhansia vuosia.
Pelkästään ydinjätteen jäähdyttämisessä alle 100-asteiseksi menee vähintään 20 vuotta. Vasta sen
jälkeen loppusijoitus on mahdollinen.

Tällä hetkellä valtaosa maailman korkea-aktiivisesta ydinjätteestä on välivarastoituna ilman
lopullista päätöstä niiden loppusijoituksesta. Matala-aktiivista jätettä loppusijoitetaan
peruskallioon jo Loviisassa ja Olkiluodossa.

Forssassa kallioon louhittava maanalainen tutkimustila eli Onkalo on nyt yli 1 400 metriä pitkä ja
yli 130 metriä syvä.

Matkaa on vielä jäljellä, sillä tutkimusonkalon pituus tulee olemaan 8,3 kilometriä ja
päätutkimustaso on 420 metrin syvyydessä. Syvin kohta on alemmalla tutkimustasolla 520 metrissä. Kun
kaikki loppusijoituskäytävät on tehty, käytäviä on yhteensä 40 kilometriä ja kalliota on louhittu
1,3 miljoonaa kuutiota.

Louhiminen käy varsin ripeästi. Tunnelin perälle porataan 120 viiden metrin syvyistä reikää, jotka
panostetaan 400 kilolla räjähdysainetta. Räjäytyksen jälkeen kivet kerätään kauhakuormaajilla
suuriin kuorma-autoihin, jonka jälkeen temppu tehdään uudestaan. Nopeimmillaan Onkaloa syntyy 40
metriä viikossa.

Louhintavauhtia hidastaa tunneliin valuva vesi, minkä takia tunnelia injektoidaan eli tiivistetään
sementillä aika ajoin. Vuotoveden määrä rajataan 1–2 litraan minuutissa sataa tunnelimetriä kohti.
Jotta vuototilanne tiedettäisiin etukäteen, kallioon porataan pitkiä tunnustelureikiä 15 metrin välein.

Louhinnan aikana kerätään tietoa kallioperän kemiallisesta koostumuksesta ja kalliorakenteesta.
”Louhinnan ja tutkimuksen yhteensovittaminen on työn haasteellisin osuus”, sanoo rakennusvalvoja
Kimmo Lehtola.

Työtä vaikeuttaa vielä se, että rakentaminen ei saa muuttaa luolaston kemiaa. Jotkin aineet ovat sen
takia kokonaan kiellettyjä.

Säteilyturvakeskus voisi kieltää loppusijoituksen Forssaan siksi, että kemialliset olosuhteet
luolassa eivät vastaisi aikaisemmin tutkittua.

Forssaan kaivettava ydinjätteen loppusijoituspaikka aiheuttaa poliittista ja teknologista ihmetystä
maailmalla. Yli sata vuotta kestävän projektin aikana moni asia ehtii kuitenkin vielä muuttua.

Loppusijoituslaitoksessa ydinjätteet kapseloidaan kovaa mekaanista rasitusta kestävään
pallografiittiin ja suljetaan ruostumattomiin kuparikapseleihin.Kapselointi tapahtuu maan pinnalla
automatisoidussa laitoksessa. Kriittinen hetki kapseloinnissa on, kun polttoainenippuja siirretään
kuljetussäiliöistä kauko-ohjauksella kapseleihin.

Kuparikapselit lasketaan loppusijoitustiloihin hissillä ja niitä kuljetaan henkilöohjatulla
erikoisajoneuvolla.

Kuparikapselit ovat jätteen ensisijainen suojaus. Kallio tarjoaa lisäsuojaa luotettavana
ympäristönä. Kuparikapselit ympäröidään loppusijoitusrei’issä bentoniitillä.

Suomessa loppusijoitus tehdään siten, että tarvittaessa ydinjätteet voidaan kaivaa ylös. Syynä voisi
olla esimerkiksi uusi tekniikka, jolla jätteestä voitaisiin tehdä vaaratonta. Loppusijoituksen purku
olisi kuitenkin erittäin vaikeaa ja kallista.

Onkalon on tarkoitus olla valmis 2010-luvun alkupuolella. Vuonna 2012 on tarkoitus hakea lupaa
ydinjätteen loppusijoituslaitokselle. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

Suunnitelmien mukaan ydinjätettä on tarkoitus loppusijoittaa kallioperään pitkälle seuraavalle
vuosisadalle. Sen jälkeen Onkalo ja loppusijoitustilat suljetaan. Tarkoitus on, että
loppusijoituksen turvallisuus ei edellytä tilojen jälkivalvontaa.

Ydinjätteen loppusijoituksen on arvioitu maksavan yhteensä 2,5 miljardia euroa. Se lisää ydinsähkön
hintaa muutamalla sentin kymmenysosalla tuotettua kilowattituntia kohden.

Nimi: Forssanlikka

08.02.2008 17:13
Haluaisin todella tietää lähteitä näihin kaikkiin
tietoiskuihin joita Forssaoperation-tekstistä löytyy.

Nimi: Forssalainen.

06.02.2008 10:36
Olisi huomattavasti helpompaa uskoa tutkijaan jos teksti olisi:
-järkevästi jäsenneltyä
-ilman kirjoitusvirheitä

Raakaa tekstiä, salaliittoteorioiden aatelia.

Nimi: Pah

24.01.2008 08:36
Kuinkahan moni tänne kirjottaneista on oikeasti
forssalainen? Epäilen ettei kovin moni... :P

Tän raportin kirjottajan tekstistä paistaa läpi se, ettei
kyseinen henkilö ole forssalainen! Turha edes väittää muuta.

Ja jotkut jutut tosiaan oli ihan uskottavia. On sitä itekkin
tullu useesti ihmeteltyä näitä nykysiä korjaustöitä teihin
tms... Ensinnäkin miks sinne viksbergiin tehtiin
liikenneympyrä ja risteys helsinki tielle siirrettiin? Ja
tori! Huhheijaa! Hirveitä summia laitetaan sen
"kunnostamiseen" mutta tuntuu ettei mitään uutta oo tullu,
paitsi se hirvittävän ruma tönö keskelle toria. En vaan
jaksa uskoa että kaikkeen siihen, mitä torille tehtiin,
olisi menny niin paljon rahaa, kun on sanottu. Ei se vaan
ole mahdollista!

Ja eikös Forssassa ole koski vieremässä vanhan myllyn
kohdalla? tuskin kai se keilahallin luona oleva koski on...?
Sama se.

Ja Jokioisten kartanohan OLI jonkun aikaa Mannerheimin suvun
omistuksessa ja Koijärveltä löytyy jonkun mettätien pätkällä
asfalttia, jota on voitu käyttää laskeutumispaikkana. Itse
en epäile etteikö Hitler joskus aikanaan olisi käynyt
Koijärvellä.


Nimi: Turuust

24.01.2008 00:54
No jopas oli juttu, ja vieraskirjan ja fooruminki selasin
läpi. Mie löysin sen evakkoreen netiist, mut siin ol sellane
juttu et se löyty torrentilla ja jos siist tulis samal koko
syksyn sävel 1968-2000 mukana.

Mut ny alko Forssa kiinnostaa. Aiemmi ei juurikaa.. Jotku
höpis et onks kirjoittaja mistä. Eiks se siin alussa
sanottu. Miul ois sellane kuva et hesas, tai sielt päi.

Nimi: Joukkoja kootaan taisteluun?

08.01.2008 09:45
Kanta-Häme saa oman maakuntakomppaniansa kevään aikana.
Vapaaehtoisista reserviläisistä koottujen maakuntajoukkojen
tehtävänä on rauhan aikana tukea viranomaistyötä.
Sotatilanteessa komppania hoitaa määrättyjä tehtäviä omassa
maakunnassaan. Tähän mennessä maakuntakomppaniaan on tullut
noin 80 hakemusta. Tehtäviin on valittu jo kolmisenkymmentä
henkilöä. Hakijoita tarvitaan kuitenkin lisää, sillä
maakuntakomppanian vahvuus tulee olemaan 175 henkilöä.
- Toivomme, että maakuntakomppaniassa olisi mahdollisimman
monipuolista asiantuntemusta. Vaikka hakijat joutuvat
kuntotestiin, ei niiden läpäisemiseksi tarvitse olla
supermies tai supernainen. Etsimme tavallisia suomalaisia
ihmisiä, joukkojen koulutuksesta vastaava alueupseeri,
kapteeni Petteri Tammi kertoo.
Kuntotestin läpäisemisen lisäksi maakuntakomppaniaan
hakeutuminen edellyttää suoritettua varusmiespalvelusta,
komppanian tehtäviin soveltuvaa ikää ja motivaatiota.
Kanta-Hämeen maakuntakomppanian ensimmäinen kertausharjoitus
järjestetään marraskuussa.
- Rohkaisen kaikkia kiinnostuneita hakemaan komppaniaan
avoimin mielin. Hakemuksen lähettäminen ei vielä sido
mihinkään, Tammi sanoo.

Nimi: Aluksi epäillyt

08.01.2008 09:20
Iltasanomissa oli tällainen uutinen.Kuka kuvat on ottanut ei
ole tietoa.Raportissa mainitaan koijärveläisen pikkupojan
olleen Immolassa isänsä kameran kanssa.Voisiko nämä olla
niitä.Muutenkin melko mystistä.Alan pikkuhiljaa uskoa minäkin.

Hitlerin ja Mannerheimin yhteiskuvat löytyivät huutokaupasta
8.1.2008 06:32

Sota-ajan muistoja haaliva naantalilainen keräilijä Arja
Sirkiä teki huutokaupasta viime elokuussa löydön.

Hän poimi huutokauppa-kamarin sekalaisesti järjestetystä
pahvilaatikosta sota-aikaisen valokuva-albumin, josta
paljastui valokuvia natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin
vierailusta Suomeen. Asiantuntijat luonnehtivat löytöjä
harvinaisiksi.

Kuka kuvat on ottanut, siitä ei toistaiseksi ole tietoa sen
paremmin löydön tehneellä Sirkiällä kuin tutkijoilla.

- Otokset vaikuttavat suomalaisten kuvaamilta. Näitä ei
käsittääkseni ole julkaistu aikaisemmin missään,
Puolustusvoimien kuva-arkistoon perehtynyt historiantutkija
Pentti Manninen arvelee.

Kuvat on otettu Hitlerin vierailusta marsalkka Mannerheimin
75-vuotissyntymäpäivänä Immolan lentokentällä Imatran
lähellä 4. kesäkuuta 1942.

Kuva-albumin salolaisesta huutokauppakamarista löytänyt
Sirkiä tunnisti oitis, mistä tapahtumasta on kysymys ja
aavisti kuvien arvon.

- Siksi en pitänyt kuva-albumin huutamisesta isoa ääntä.
Tarjosin 20 euroa, eikä kukaan muu lisännyt siihen mitään,
Sirkiä myhäilee tyytyväisenä.

Marsalkka Mannerheimin syntymäpäiviltä otettiin runsaasti
valokuvia sekä liikkuvaa kuvaa. Asialla olivat suomalaiset
TK-kuvaajat sekä heidän saksalaiset virkaveljensä. Hitlerin
puhetta myös äänitettiin, tosin ei ehkä niinkään salaa, kuin
jälkikäteen on annettu ymmärtää. Mikrofoni näet oli vaunun
sisällä näkyvissä.

Sirkiän yksityisalbumista löytämät kuvat ovat
epämuodollisempia kuin viralliseen levitykseen ja
historiankirjoihin päätyneet. Tästä huolimatta Manninen
pitää todennäköisenä, että kuvat on ottanut suomalainen
TK-kuvaaja eikä kukaan sattumalta paikalle osunut.

- Kuvista näkee, että paikkoja on valmisteltu ja kameramies
on päässyt lähelle Hitleriä. Ketään sivullista ei olisi
tällaisten vieraiden tuntumaan laskettu, eikä se olisi ollut
muutoinkaan mahdollista. Koko Immolan kenttäalue oli
vierailun ajaksi tyhjennetty ja eristetty kilometrien
säteellä siviileistä.

Nimi: huolestunut

06.01.2008 20:29
Jatka raportointia hyvä mies vai onko ne tappaneet sut.
Jätä joku merkki itsestäsi... Pliis!

©2019 layout1 - suntuubi.com